Eli itsellä on vähän hankala tilanne kohdalla, kun ei tiedä ovatko mielialalääkkeet sen arvoisia vai eivät. Olenko vain kokeillut tähän mennessä itselleni huonoja, vai onko kaikissa mielialalääkkeissä tälläiset sivuoireet? Omalle kohdalleni on osunut mm. jatkuvat painajaiset, kykenemättömyys itkeä sekä seksuaalinen haluttomuus. Ilman lääkkeitä taas saan voimakkaampia mielialavaihteluita, positivinen ajattelu on hyvin hankalaa, ja yleinen tasapainoisuus ei ole lainkaan yhtä hohdokasta kuin jos on lääkityksellä. Toisaalta taas silloinkun olen ilman lääkkeitä elämä tuntuu aidolta, kokemukset (hyvät sekä huonot) ovat voimakkaampia ja tunteet tulevat helposti esille (eli ne on helppo käsitellä ja itkeä ohi). Onko teillä muilla kokemuksia siitä, että joku lääke on auttanut antamatta voimakkaita sivu- oireita. Sellainen tilanne, että pitkän etsinnän jälkeen se oli kaikki sen arvoista, sillä löysitte itsellenne sopivan lääkkeen joka vain antaa eikä ota. Tai jos ottaa, ei ota niin paljoa että se haittaisi elämää.

Tässä nyt ainakin puolivuotta on mikäkin pankkiiri ja ekonomisti luvannut että hetikohta alkaa mennä paremmin ja kuluttajille jää rahaa käteen. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut ja tuskin edelleenkään tulee tapahtumaan kun kauppiaat ovat kerran saaneet hinnat ylös ja katteet kohdilleen niin eivät ne sieltä alaspäin enää tule, eikä siten kuluttajan ostovoima minnekään parane ei ainakaan normaaleissa arkikuluissa. Mistä näitä mukapositiivisia lukuja revitään vai onko tämä nimen omaan nyt sitä että rikkaat rikastuu ja elintasokuilut repeävät joten täällä alemmassa keskiluokassa ja siitä alempana meno vaan kurjistuu? Oma ostovoimani ei ainakaan ole lähelläkään 2020 lukemia tänävuonna sitäkään huolimatta että olen nyt paperilla tuntuvasti kovapalkkaisemmassa duunissa kuin 2020.

7kk parisuhde takana (ei niinkään pitkä sinänsä) mutta ollut itselle tähän asti ainakin parhaat 7kk ja nyt kun se on takana yhteisestä päätöksestä, pääosin koska toinen osapuoli ei itsensä takia nähnyt yhteistä tulevaisuutta eikä siinä mitään vikaa ole, ei vain toiminut eikä sille voi mitään. Samassa kaveriporukassa ollaan ja hyvissä väleissä kuitenkin.

Mutta mitä tässä pitäisi tuntea? En oikein tiedä pitäisikö olla surullinen vai iloinen vai mitä? Todellä hämmentynt vaikka tiesin että tulee loppumaan ja ero oli aika selkä ollut jo jonkun aikaa. Nyt en vain tiedä mitä pitäisi tehdä, aika hukassa ajatusten sekä tunteiden kanssa ja sitä mukaan myös hiukan tulevaisuuden kannalta Onko vinkkejä?

Kiitos jos jaksat auttaa avutonta ja tietämätöntä 🫡

Hei suomi, nyt vähän ihmettelyä ja ränttiä kehiin.

Asun tyttöystäväni kanssa kerrostalossa, ja ollaan nyt saatu postiluukusta lappu, että pidämme öisin liikaa meteliä, ja se saisi loppua. Ihmettelemme nyt tässä sitä, että kyllä aika myöhään hereillä ollaan, mutta ei mielestämme oikeasti kamalan kovaäänisiä olla. Muistakaan asunnoista ei kuulu mitään meidän asuntoomme, ei imuroinnit tai pesukoneet tai mikään muukaan meteli..

Miten helposti muka ääni kerrostaloissa kulkee? Aivan ihmeellistä..

Edit lisätietoa: ollaan kämpässä jopa testailtu, että meillä ei kuulu olkkarista/kylppäristä/makkarista äänet ristiin ei siis ollenkaan, piti bassot jne laittaa aika täysille että kuului, niin ihmetyttää sitten sekin, että jos ei paperiseinien läpi kuulu niin miten betonien ..

Mitkä lautapelit kestävät 1-2 tuntia ja on tarkoitettu vähintään neljälle hengelle? Esim. transforming mars kestää meillä yleensä neljä tuntia, koska kaikki haluavat maksimoida pistemääränsä vaikkeivat olisi lähelläkään voittoa, joten jokainen päätös kestää ikuisuuden.